Neon Chrome

Kun puhutaan futuristisista räiskintäpeleistä, Neon Chrome on nimi, joka on ehdottomasti mainittava. Tämä peli on kuin suoraan cyberpunk-universumista, jossa neonvalot välkkyvät ja toiminta on tauotonta. Olen viettänyt tuntikausia tämän pelin parissa, ja voin sanoa, että jokainen hetki oli täysin sen arvoinen.

Ensimmäinen vaikutelma

Kun avasin Neon Chrome:n ensimmäistä kertaa, minut tempaisi heti mukaansa sen visuaalinen tyyli. Pelin graafinen ilme on todella huomiota herättävä – neonvärit ja futuristinen estetiikka ovat täysin kohdallaan. Kun lisäät tähän vielä intensiivisen ääniraidan, joka saa sydämen sykkimään nopeammin, olet valmis sukeltamaan syvälle sen maailmaan.

Kyseessä on 10tons Ltd:n toimintaan keskittyvä peli, jossa twin-stick-räiskintä yhdistyy roolipelimäisiin elementteihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikkuminen ja tähtääminen kuuluvat toiminnan ytimeen, mutta kyse ei ole vain siitä, kuinka nopeasti painan ampumista. Pelikertojen rytmi, varusteiden valinta ja se, miten suhtaudun kasvavaan uhkaan, vaikuttavat siihen, kuinka pitkälle pääsen. Tällainen yhdistelmä sopii hyvin lyhyisiin pelikertoihin, mutta tarjoaa myös syyn palata pidemmäksi aikaa, kun haluan kokeilla toisenlaista lähestymistä.

Ensimmäisellä pelikerralla kannattaa antaa itselleen hetki ohjainten ja näkymän hahmottamiseen. Twin-stick-ohjaus vaatii kahden asian tekemistä yhtä aikaa: hahmon liikuttamista ja tulen suuntaamista. Se tuntuu aluksi kiireiseltä, varsinkin jos yrittää vain juosta eteenpäin ja ampua kaikkea vastaan tulevaa. Minulle toimivampi tapa oli edetä hieman harkitummin, liikkua tilassa ja seurata, mistä uhka tulee. Kun käsien yhteistyö alkaa sujua, hektisyys ei katoa, mutta se muuttuu hallittavammaksi.

Ulkoasu tekee maailmasta tunnistettavan ilman, että peliä tarvitsee pysähtyä ihailemaan. Neonvalot ja tieteisfiktiomainen ympäristö rakentavat tunnelmaa, mutta tärkeintä on, että toiminnan keskellä pystyn lukemaan tilanteen. Räiskinnässä visuaalinen näyttävyys voi joskus peittää olennaisen, joten selkeä tilannekuva on minulle käytännön etu eikä pelkkä koristelu. Silti kiireisissä kohdissa katse joutuu tekemään töitä: jos keskityn vain viholliseen, voin unohtaa liikkumisen ja joutua huonoon paikkaan.

Äänimaailma tukee tätä jännitettä. Musiikki tuo peliin energiaa ja auttaa pitämään toiminnan tuntuman yllä, mutta se ei muuta jokaista hetkeä samanlaiseksi pauhuksi. Kun pelaan kuulokkeilla, tunnelma tuntuu tiiviimmältä; ilman niitäkin neonhenkinen tyyli ja ammunnan rytmi kantavat kokemusta. Jos taas etsin rauhallista peliä, jota pelata samalla kun teen jotakin muuta, tämä ei ole paras valinta. Se pyytää huomiota, eikä hektisyys sovi kaikille.

Pelin kulku

Neon Chromessa pelaaja ottaa ohjaksiinsa kyberneettisesti parannetun soturin, jonka tehtävänä on tuhota paha korporaatio. Pelin edetessä kohtaat erilaisia vihollisia ja esteitä, jotka tekevät matkasta haastavan mutta palkitsevan. Tämä roguemainen rakenne tarkoittaa, että jokainen pelikerta on erilainen, koska tasot luodaan satunnaisesti. Tämä pitää pelin tuoreena ja mielenkiintoisena joka kerta, kun päätät hypätä takaisin peliin.

Satunnaisuus ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen pelikerta tuntuisi automaattisesti täysin uudelta. Ympäristöt ja tilanteet voivat vaihtua, mutta pelaajan oma tapa toimia ratkaisee paljon. Jos käytän aina samaa kiireistä taktiikkaa, alan huomata toistuvia virheitäni nopeammin kuin uusia yllätyksiä. Minulle uudelleenpeluun viehätys syntyy siitä, että vaihtelevat tilanteet pakottavat tekemään pieniä päätöksiä uudelleen: jatkanko hyökkäämistä, otanko aikaa havainnoida vai yritänkö löytää turvallisemman reitin? Pienet valinnat pitävät etenemisen aktiivisena.

Alun tavoitteet ovat helposti ymmärrettäviä: selviydy, etene ja pyri murtamaan vastus. Se on hyvä lähtökohta, koska minun ei tarvitse opetella ensin monimutkaista tehtävälistaa ennen kuin toiminta alkaa. Haasteena on se, että yksinkertainen päämäärä ei aina anna joka hetkelle erillistä välitavoitetta. Jos kaipaan tarkkoja tehtävämerkintöjä tai jatkuvaa tarinallista ohjausta, eteneminen voi tuntua suoraviivaiselta. Minua auttaa keskittymään siihen, mitä seuraava tilanne vaatii, sen sijaan että odottaisin pelin kertovan jokaisesta askeleesta.

Arjessa peli toimii parhaiten silloin, kun minulla on selkeä pieni vapaa hetki ja halu keskittyä. Vaikkapa illalla ennen nukkumaanmenoa yksi pelikerta voi olla sopiva tapa vaihtaa ajatukset pois päivän töistä, jos olen valmis intensiiviseen tekemiseen. Jos taas tiedän, että minut keskeytetään jatkuvasti, kiireinen twin-stick-toiminta ei ole yhtä mukavaa: huomio karkaa juuri silloin, kun pitäisi seurata sekä liikettä että tulen suuntaa. Se ei siis ole minulle automaattinen taustapeli jokaiseen odotustilanteeseen.

Yksi hyödyllinen tapa lähestyä pelikertaa on ottaa sen alussa tavoitteeksi yksi konkreettinen asia, ei pelkkä mahdollisimman pitkä eteneminen. Voin esimerkiksi keskittyä siihen, että pidän liikkeen hallittuna, tai siihen, että kokeilen maltillisempaa hyökkäysrytmiä. Tällainen oma tavoite tekee myös epäonnistuneesta pelikerrasta hyödyllisemmän: saan selvän vihjeen siitä, mikä toimii ja mikä ei, enkä tulkitse jokaista katkeavaa yritystä vain hukatuksi ajaksi. Se on erityisen hyvä keino, jos toimintapeli tuntuu aluksi liian kaoottiselta.

Roguelike-tyyppisen rakenteen toinen puoli on se, ettei pelaaja voi nojata pelkkään muistamiseen. Satunnaisesti muodostuvat tasot vähentävät saman reitin mekaanista opettelua, joten huomio pysyy päätöksissä ja tilanteen lukemisessa. Samalla tuttujen ratkaisujen rakentuminen kestää kauemmin: en voi vain opetella yhtä täydellistä reittiä ja toistaa sitä. Jos pidän ennakoitavasta kenttäsuunnittelusta ja tarkasta, käsikirjoitetusta etenemisestä, tämä vaihtelu voi tuntua vähemmän palkitsevalta kuin perinteisemmässä kampanjaräiskinnässä.

Vaikeuden kannalta oma kärsimättömyys on tärkeämpi ongelma kuin mikään yksittäinen vastustaja. Kun ruudulla tapahtuu paljon, tekee mieli painaa eteenpäin ja luottaa siihen, että tulivoima ratkaisee tilanteen. Minun kokemukseni mukaan juuri tällöin kannattaa hidastaa: huomioida tila, valita liikkeelle suunta ja välttää turhaa altistumista. Se ei muuta peliä rauhalliseksi, mutta antaa paremman mahdollisuuden pitää hallinta omissa käsissä. Peli palkitsee siis paitsi reaktiot myös sen, että malttaa lukea tilanteen.

Edistymisen tunteessa olennaista on, että jokainen pelikerta jättää jotakin opittavaa, vaikka kulku ei olisi pitkä. Huomaan vähitellen paremmin, milloin oma tähtääminen ja liikkuminen eivät toimi yhdessä ja milloin olen mennyt tilanteeseen liian nopeasti. Tämä on hienovaraisempi edistymisen merkki kuin jatkuva uusien tavoitteiden tulva. Pelaajalle, joka nauttii oman osaamisen hiomisesta, se voi olla vahvuus. Jos taas haluan, että jokainen lyhyt sessio päättyy näkyvään palkintoon tai selvästi avautuvaan sisältöön, tällainen oppimiseen perustuva palkitsevuus voi tuntua vaatimattomalta.

Uudelleenpeluu kannattaa nähdä sarjana kokeiluja eikä velvollisuutena pelata pitkään joka kerta. Kun tasot vaihtuvat, voin palata myöhemmin ja lähestyä tilannetta eri asenteella ilman, että minun tarvitsee ensin palauttaa mieleen täsmällistä kenttäjärjestystä. Tämä sopii erityisesti pelaajalle, joka haluaa toiminnallisen pelin, jonka pariin voi palata silloin tällöin. Se ei kuitenkaan automaattisesti korvaa pitkää tarinavetoista peliä: jos etsin vahvaa kerronnallista kehitystä tai tarkasti ohjattua kampanjaa, satunnaisuuden tuoma vaihtelu ei yksin riitä.

Aseistuksesi

Pelissä on laaja valikoima aseita ja kykyjä, jotka voit päivittää ja räätälöidä pelityylisi mukaan. Oli sitten kyseessä räjähtävät laukaukset tai nopeat ampumiset, valikoima on todella laaja. Tämä monipuolisuus tekee pelistä entistäkin koukuttavamman, kun voit kokeilla erilaisia lähestymistapoja jokaisessa pelikerrassa.

Varustuksen vaihtelu on kiinnostavinta silloin, kun ajattelen sitä oman toimintatapani kautta. En valitse asetta vain siksi, että se kuulostaa tehokkaalta, vaan mietin, auttaako sen tuntuma minua pysymään liikkeessä ja hallitsemaan painetta. Nopea tulitus ja voimakkaampi, räjähtävämpi vaikutus kutsuvat erilaiseen rytmiin. Jos olen taipuvainen kiirehtimään, kannattaa kokeilla sellaista vaihtoehtoa, joka kannustaa harkitsemaan tähtäystä; jos taas pelaan liian varovasti, aggressiivisempi valinta voi rohkaista ottamaan tilaa. Näin varustelu muuttuu käytännön harjoitteluksi eikä vain valikon selaamiseksi.

Roolipelimäiset elementit tuovat toimintaan pitkän aikavälin kiinnostusta, mutta niitä ei kannata odottaa tulkitsevansa irrallaan itse taistelusta. Päivitys tai kyky on arvokas vain, jos se sopii tilanteeseen ja omaan tapaan pelata. Minulle toimiva nyrkkisääntö on kokeilla muutosta kerrallaan: jos vaihdan yhtä aikaa useita asioita, on vaikeampi huomata, mikä oikeasti auttoi. Tämä on pieni mutta hyödyllinen tapa saada valikoimasta enemmän irti ilman, että jokainen pelikerta muuttuu vertailukokeeksi.

Samalla vaihtoehtojen määrä voi olla kitkaa. Kun haluan vain hypätä toimintaan, päätöksenteko varusteista voi tuntua ylimääräiseltä työltä, etenkin jos en vielä tiedä, millaisesta pelityylistä pidän. Silloin suosittelen valitsemaan sen, mikä tuntuu heti luontevalta, eikä yrittämään löytää täydellistä rakennetta ennen kuin olen ehtinyt pelata. Pelin viehätys ei vaadi, että optimoin jokaisen valinnan. Uteliaisuus auttaa enemmän kuin paine tehdä heti oikea ratkaisu.

Kannattaa myös erottaa toisistaan valikoiman laajuus ja se, kuinka paljon jokainen vaihtoehto muuttaa kokemusta. Pelissä on erilaisia aseita ja kykyjä, mutta en pitäisi vaihtelua yksinään takeena siitä, että jokainen yhdistelmä tuntuu yhtä kiinnostavalta omissa käsissäni. Käytännössä tärkeä kysymys on, saanko valinnasta lisää hallintaa vai teenkö toiminnasta itselleni vaikeampaa. Jos jokin kokeilu ei tunnu hyvältä, se ei tarkoita, että pelin koko järjestelmä olisi epäonnistunut; se voi kertoa, ettei kyseinen tapa sovi omaan rytmiini.

Tämä tekee pelistä hyvän valinnan ihmiselle, joka tykkää kokeilla ja oppia tekemällä. Se ei ole yhtä osuva sille, joka haluaa yhden pysyvän varustuksen ja samanlaisen toimintamallin joka pelikerralla. Neon Chromen vahvuus on vaihtelun ja oman taidon yhdistelmä, mutta sen vastineeksi pelaajan pitää itse olla kiinnostunut vertailemaan vaihtoehtoja. Kun en jaksa tehdä sitä, yksinkertaisempi räiskintäpeli, jossa varusteet pysyvät samoina, voi tuntua miellyttävämmältä.

Haaste, rytmi ja kenelle peli sopii

Vaikeuden nousua kannattaa lähestyä kärsivällisesti. Alun vauhti saattaa houkutella uskomaan, että parhaaksi taktiikaksi riittää jatkuva liike ja hyökkäys, mutta myöhemmin vastaan tulevat tilanteet vaativat tarkempaa tilannetajua. Minulle mielekäs eteneminen syntyy siitä, että opin tekemään vähemmän hätiköityjä päätöksiä, en siitä, että yritän pakottaa jokaisen tilanteen läpi samalla keinolla. Jos peli tuntuu ensin liian rajulta, lyhyet yritykset ja yhden asian harjoittelu kerrallaan ovat parempi aloitus kuin pitkä, turhauttava sessio.

Toisaalta haaste ei ole kaikille samanlainen. Twin-stick-räiskintä edellyttää, että totun yhtäaikaiseen liikkumiseen ja tähtäämiseen, joten genren ensikertalainen voi tarvita aikaa ennen kuin toiminta tuntuu luontevalta. Pelaaja, joka pitää tarkasta ohjauksesta, nopeista reaktioista ja tilanteiden uudelleenarvioinnista, saa tästä paljon irti. Jos taas haluan rauhallista etenemistä, runsasta tarinallista opastusta tai mahdollisuutta pelata puolihuolimattomasti, valitsisin toisenlaisen pelin.

Vertailussa tavanomaisiin toimintapeleihin Neon Chrome asettuu eri kohtaan kuin selkeästi käsikirjoitettu räiskintäkampanja. Kampanjapelissä etenemistä kantavat usein ennalta määrätyt kohtaukset ja tarinan seuraava askel; tässä huomio siirtyy enemmän toistettaviin yrityksiin, tilan lukemiseen ja oman pelityylin sovittamiseen vaihteleviin kenttiin. Se tuntuu myös erilaiselta kuin yksinkertainen arcade-räiskintä, jossa tavoite on lähinnä reagoida nopeasti ja kerätä pisteitä. Roolipelimäiset elementit lisäävät valintoja, mutta eivät muuta sitä, että taistelun ohjaaminen on jatkuvasti keskiössä.

Arviointia ja suosiota voi käyttää vain karkeana vertailukohtana. Pelillä on 4,5 tähden keskiarvo 1,5 tuhannesta arviosta, ja sitä on ladattu yli 10 tuhatta kertaa. Nämä kertovat, että se on löytänyt yleisönsä, mutta eivät ennusta, sopiiko ohjaustapa tai roguelike-rakenne juuri minulle. Jos olen epävarma, ratkaisevampi kysymys on, nautinko twin-stick-toiminnan harjoittelusta ja satunnaisesti muuttuvista yrityksistä kuin se, kuinka moni muu on pelistä pitänyt.

Kyseessä ei myöskään ole maksuton kokeilu: hinta on 6,99 euroa. Minusta ostosta kannattaa ajatella sen perusteella, kuinka paljon arvostan uudelleenpelattavaa toimintaa ja aseiden sekä kykyjen kokeilemista. Jos palaan mielelläni samaan peliin kehittääkseni omaa suoritustani, kertamaksullinen peli voi olla järkevä valinta. Jos taas pelaan vain satunnaisesti ja kaipaan joka kerralla uuden tarinan tai aivan erilaista sisältöä, hinta voi tuntua vaikeammalta perustella. Suosittelen siis miettimään ensin omaa pelitapaa, en pelkästään näyttävää ulkoasua.

Ikärajana on PEGI 16, joten kyse ei ole pienille lapsille suunnatusta kevyestä räiskinnästä. Tämä on syytä ottaa huomioon, jos peliä harkitaan perheen yhteiseen käyttöön tai nuoremmalle pelaajalle. Toiminnan vauhti ja väkivaltainen lähtökohta sopivat paremmin vanhemmalle yleisölle, joka etsii intensiivistä tieteisräiskintää. Jos etsin lapselle helposti lähestyttävää peliä, valitsisin toisen vaihtoehdon ikäraja ja pelin toiminnan luonne huomioiden.

Android-laitteella peli edellyttää vähintään versiota 6.0, ja nykyinen versio on 1.1.3.009. Ennen ostoa tarkistaisin, että oma laite ja käyttöjärjestelmä sopivat vaatimukseen. Ohjaustuntuma on tässä tavallista tärkeämpi, koska samanaikainen liikkuminen ja tähtääminen muodostavat suuren osan haasteesta. Jos pelaan puhelimella, kannattaa kokeilla hallittuja liikkeitä ja välttää turhaa kiirehtimistä; muuten toiminta voi tuntua vaikeammalta kuin se oikeasti on. Tämän tyyppinen peli hyötyy siitä, että pelaan rauhassa ja annan käsien tottua ohjaukseen.

Hyvä arkinen käyttötapa on varata pelille yksi tarkoituksellinen tauko esimerkiksi työpäivän jälkeen, kun haluan purkaa energiaa lyhyellä toimintapyrähdyksellä. En avaisi sitä tilanteessa, jossa minulla on vain muutama sekunti tai huomio jakautuu jatkuvasti viesteihin, sillä intensiivinen peli menettää silloin osan rytmistään. Toisaalta minun ei tarvitse sitoutua joka kerta pitkään sessioon: voin palata peliin silloin, kun kaipaan haastetta ja olen valmis keskittymään. Juuri tämä joustavuus tekee siitä käyttökelpoisemman kuin peli, jonka nautinto riippuu pitkän tarinaosuuden muistamisesta.

Yhteenveto

Neon Chrome on peli, joka tarjoaa pelaajilleen paljon. Sen intensiivinen toiminta, satunnaisesti luodut tasot ja laaja asevalikoima tekevät siitä kokemuksen, jota on vaikea unohtaa. Jos etsit peliä, joka tarjoaa sekä haastetta että viihdettä, tämä on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Olitpa sitten kokenut pelaaja tai aloittelija, Neon Chrome tarjoaa sinulle tuntikausia nautintoa.

Oma arvioni on silti tarkempi: suosittelisin sitä erityisesti pelaajalle, joka haluaa opetella twin-stick-ohjausta, pitää uusista yrityksistä ja nauttii siitä, että varusteet voivat muuttaa omaa lähestymistapaa. Aloittelijakin voi päästä mukaan, mutta hänen kannattaa hyväksyä, ettei sujuvuus synny välttämättä heti. Jos taas etsit rauhallista peliä, vahvasti käsikirjoitettua seikkailua tai ennakoitavaa etenemistä, Neon Chrome ei todennäköisesti osu yhtä hyvin tarpeeseesi. Sen paras puoli on toiminnan ja uudelleen yrittämisen yhdistelmä, ja juuri se on myös sen rajaus.

Lataa peli ja koe itse, miksi Neon Chrome on saanut niin paljon kehuja. Se on enemmän kuin vain peli – se on kokemus, joka vie sinut syvälle futuristiseen maailmaan, jossa vain mielikuvituksesi on rajana.